Category: Blog post

Recent Posts
Blog post

Nollatoleranssi rasismille

Tänään vietetään YK:n rasismin vastaista päivää. Rasismi on arkipäivää monelle myös Suomessa, ja näinhän asian ei todellakaan pitäisi olla.
Minä haluan Helsingin, jossa:
  • Ketään ei syrjitä ihonvärin, kansalaisuuden, kielen, uskonnon tai minkään muunkaan seikan perusteella
  • Jokainen voi tavoitella unelmiaan taustastaan riippumatta
  • Vihapuheelle, häirinnälle, syrjinnälle ja rasismille on nollatoleranssi
  • Ihmisten erilaiset tarpeet huomioidaan ja kaikki kohdataan esimerkiksi palveluissa yksilöinä
Jos kuulut siihen onnekkaaseen joukkoon, joka ei joudu rasismia kohtaamaan, voit taistella rasismia vastaan ja tukea siitä kärsiviä esimerkiksi:
  • Opettelemalla tunnistamaan omat etuoikeutesi
  • Perehtymällä rasismia koskeviin tilastoihin, tutkimustietoon ja ajanjohtaiseen keskusteluun sekä sanastoon (vinkkinä esimerkiksi Fem-R -järjestön sanasto: https://www.fem-r.fi/sanasto/)
  • Kuuntelemalla rodullistettuja ihmisiä, antamalla heidän kokemuksilleen ja näkemyksilleen tilaa ja näkyvyyttä
  • Edistämällä yhdenvertaisuuden, moninaisuuden, inkluusion ja syrjimättömyyden toteutumista omissa yhteisöissäsi (työpaikalla, koulussa, harrastuksissa, puoluepolitiikassa jne.)
  • Osoittamalla omilla sanoillasi ja teoillasi, että et salli rasismia
Tämä lista ei ole suinkaan valmis ja sitä saa täydentää. Olisiko ehdotuksia?
Blog post

Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää!

Suomessa tasa-arvo on monella mittarilla hyvällä mallilla useisiin muihin maihin verrattuna. Mutta valmis ei tämä urakka ole täälläkään. Tänään on hyvä pysähtyä esimerkiksi sen tosiasian äärelle, että Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille.
Vuonna 2019 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksia tuli Suomessa viranomaisten tietoon yhteensä 10 600. Aikuisista perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 77 prosenttia oli naisia. Kaikista epäillyistä tekijöistä 78 prosenttia oli miehiä. Koronakriisin seurauksena poliisin tietoon tullut ex-puolisoiden naisiin kohdistama väkivalta väheni lähes puoleen, mutta nykyisen puolison aiheuttamat väkivaltatapaukset lisääntyivät kolmanneksella. Läheskään kaikkea lähisuhdeväkivaltaa ei ilmoiteta viranomaisille.
Tyypillisimmin naiset kokevat väkivaltaa kotonaan, muissa yksityisissä tiloissa ja työpaikoilla. Häirintää ja väkivaltaakin esiintyy yhä enemmän myös verkossa. Tästä toimii hyvänä esimerkkinä eilinen uutinen Naton strategisen viestinnän osaamiskeskus StratComin raportista, josta kävi ilmi, että Suomen hallitukseen on kohdistunut laajaa naisvihamielistä verkkohäirintää. Tämä ei varmasti ole yllätys yhdellekään naispäättäjälle – itsekin mietin jo tätä kirjoittaessani, mitä kaikkea inboksiin tippuu.
Edellä esiin nostamani asiat eivät suinkaan ole ainoita tasa-arvo-ongelmia. Mutta mielestäni ne ovat akuuteimpia. Jotta nämäkin ilmiöt joskus olisivat vain häpeätahra historiankirjoituksensa ja tasa-arvon toteutuminen etenee, sitä on puolustettava ja edistettävä määrätietoisesti kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Jokaisen meistä, joka päivä, sukupuolesta riippumatta.
Kiitos Minna ja monet muut suunnan näyttämisestä.
Blog post

Ajankohtaista nuorisojaostosta

Nuorisojaoston puheenjohtaminen on yksi lempiasioistani politiikassa. Jaostossa pääsee seuraamaan aitiopaikalta nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämistä Helsingissä sekä osallistumaan siihen itsekin.

Tänään saimme tilannekatsauksen nuorten vaikuttamisjärjestelmän ja nuorten aloiteoikeuden toteutumisesta ja kuulimme myös Helsingin nuorisoneuvoston tuoreet kuulumiset heidän toimintasuunnittelustaan.

Tässä vähän tarkempi briiffi näistä teemoista:

Nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruuti: tulossa 2017-2021 kauden arviointi

Nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin tavoittena on, että jokainen helsinkiläisnuori saa vuosittain vähintään yhden vaikuttamisen kokemuksen.  vuodessa. Ruudilla on neljä toimintamuotoa: nuorten omaehtoisen toiminnan tukeminen, edustuksellinen toiminta, yhteissuunnitteleva toiminta ja tapahtumallinen toiminta.

Ruudin kuluvan strategiakauden arvio valmistuu vielä tämän kuun aikana. Selvityksessä tarkastellaan nuorten osallisuuden toteutumista Helsingissä käytössä olevan nuorten vaikuttamisjärjestelmän avulla. Arvioinnissa tarkastellaan sitä, minkälaisilla rakenteilla kaupungissa tuetaan nuorten toimijuutta ja tulevaisuuden taitojen oppimista osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyen.

Kevään aikana julkaistaan lisäksi tarkastuslautakunnan arviointi nuorten vaikuttamisen ja osallistumisen toteutumisesta Helsingissä. Tarkastuslautakunnan arviointi ja Ruudin strategiakauden 2017–2021 arviointi toimivat pohjana uuden asettamispäätöksen valmistelussa strategia- kaudelle 2022–2025.

Nuorten aloitejärjestelmä: kehittämistyö meneillään

Nuorten aloitteet ovat 13–17-vuotiaiden helsinkiläisten tekemiä aloitteita kaupungin toimintaan kuuluvissa asioissa. Aloitteet tehdään vaikuttamisjärjestelmä Ruudin verkkosivuilla, meilitse tai muutoin kirjallisesti toimittamalla se Helsingin kaupungin kirjaamoon. Aloitteet ohjataan käsiteltäväksi toimialoille ja niihin vastaavat apulaispormestarit tai pormestari.

Aloitteen vireille tulossa ja täydentämisessä sen käsittelyn aikana sovelletaan hallintolain menettelysäännöksiä. Kaksi kertaa vuodessa kaupunginhallitus esittää nuorten aloitteet, niiden myötä tehdyt toimenpiteet sekä niitä koskevat nuorisoneuvoston lausunnot valtuustolle. Kun valtuustossa käsitellään nuorten aloitteita, kolmella nuorisoneuvoston jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa.  Kuluvan valtuustokauden aikana nuorten aloitteita on tehty noin 150.

Nuorten aloitejärjestelmään on kohdistunut kehittämispaineita niin nuorilta itseltään, viranhaltijoilta kuin poliittisilta päättäjiltä. Parantamisen varaa löytyy aloitteiden käsittelytavoissa, vuorovaikutuksen tasossa, käsittelyprosessin läpinäkyvyydessä, aloitenettisivun toiminnassa ja aloitejärjestelmän tunnettuudessa.

Nyt nuorten aloitejärjestelmän kehittäminen on käynnistetty kulttuurin ja vapaa- ajan toimialan ratkaisutoimistolla. Lisää tietoa luvassa siis tästäkin asiasta toivon mukaan jo kevään aikana!
Nuorisoneuvosto: suunnitelmissa mm. kysely nuorten voinnista koronan keskellä

Helsingin nuorisoneuvoston työ keskittyy tänä vuonna neljän ison teeman ympärille: nuorten vaikuttamismahdollisuudet, nuorten hyvinvointi, ilmastonmuutos ja ympäristö sekä tasa-arvo, kiusaaminen, monikielisyys ja -kulttuurisuus.

Nuorisoneuvosto jakaa huolen nuorten voinnista koronan keskellä ja neuvoston edustajat nostivatkin esiin mm. monille nuorille tärkeiden opiskelijahuollon palveluiden saamisen vaikeuden tällä hetkellä. Nuorisoneuvostolla on suunnitelmissa kyselyn toteuttaminen nuorten voinnista koronakriisissä ja sen jäljiltä. Ihailen näitä tyyppejä, jotka koulutuksensa ja kaiken muun ohella tekevät töitä nuorten aseman eteen kaupungissa.

Blog post

Liikuntapaikat ja lähiluonto mahtuvat samaan kaupunkiin

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan 2.3. kokouksessa listalla oli mm. esitys alueen varaamisesta Myllypuron jääurheilukeskus Oy:lle monitoimiliikuntakeskuksen suunnittelua varten.
Sinänsä tarpeellinen jääurheilukeskus tulisi esitetyllä paikalla toteutuessaan lohkaisemaan ison osan Matokallion kauniista ja alueen asukkaille tärkeästä metsä- ja kallioalueesta. Olemme meidän kolmihenkisen Vihreän lautakuntaryhmän kesken sitä mieltä, että hallille olisi hyvä löytää parempi sijainti.
Asia jäi kahdeksi viikoksi pöydälle. Toivommekin, että siihen löytyy ratkaisu, jonka avulla luistelijat saavat tärkeän harjoittelu- ja kilpailupaikan, mutta metsää ei tarvitse kaataa ja kalliota louhia. Hanke on vasta alkumetreillä, joten vaihtoehtoja on vielä mahdollista kartoittaa. Liikuntapaikat ja lähiluonto mahtuvat samaan kaupunkiin.
Blog post

Kulttuuriala ei elä arvostuksella

Hyvää Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää! Tänään liputamme sille kaikelle hyvälle, mitä kulttuuri meille tuo. Arvostuksen rinnalla haluamme puolisoni ja Vihreän lautakunta- ja valtuustoryhmäkollegani Jussi Chydeniuksen kanssa nostaa esiin sitä, että kulttuuri on monille työ. Toimeentulo, josta on kuluneen vuoden aikana tullut mahdottomuus.

Kulttuuriala on kärsinyt koronasta valtavasti. Kokoontumisrajoitusten myötä tuhansilta kulttuurin, taiteen ja tapahtumien tekijöiltä on lähtenyt mahdollisuus harjoittaa ammattiaan ja tulla työllään toimeen. Jo vuoden jatkunut tilanne on meillekin kotona tuttu – toiselta katosi työt ja lisäksi olemme kummatkin Helsingin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäseninä olleet tiiviisti asian äärellä kaupungin osalta. 

Jotta kulttuurista päästään nauttimaan jatkossakin ja alalla työskentelevät saavat toimeentulonsa takaisin, kulttuurille tarvitaan lisää tukea sekä selkeä suunnitelma siitä, missä vaiheessa ja miten rajoituksia puretaan. Sanoista on siirryttävä tekoihin. 

On hienoa, että kulttuuria arvostetaan Suomessa. Pelkillä kiitoksilla ei kuitenkaan kukaan elä, joten tässä muutama ehdotus alan ahdingon helpottamiseksi:

  • Kulttuurin ammattilaiset tarvitsevat lisää tukea. Lisätalousarvion 15 miljoonan euron potti freelancereille on askel oikeaan suuntaan, mutta ei läheskään riittävä toimenpide tässä katastrofissa.
  • Luovien alojen keskeinen merkitys Suomen kansantaloudelle on tunnustettava ja ne on nostettava elinkeinopolitiikan yhdeksi kehittämisalueeksi.
  • Itsensätyöllistäjien ja freelancereiden sosiaalturva on saatettava ajan tasalle tasavertaiseksi palkkatyön kanssa.

Myös kuntien tukea tarvitaan jatkossakin. Tämän vuoksi jätämme tulevan viikon valtuustossa talousarvioaloitteen miljoonan euron lisämäärärahasta helsinkiläisten kulttuuri- ja taidealan toimijoiden tukemiseksi koronakriisissä ja sen jälkeisessä toiminnan jälleenrakentamisessa. 

Blog post

Tuetaan nuoria koronan keskellä

Pohdin tänään aamusta saakka, mitä kirjoittaa koronatilanteesta ja uusista rajoituksista. Lopulta keskeisin ajatus tiivistyi tähän: jokaisen lapsen ja nuoren pitää saada tukea ja tulla nähdyksi niin tulevien sulkuviikkojen aikana kuin niiden jälkeen.

Yläkoululaiset siirtyvät etäopetukseen, toisen asteen opiskelijat jatkavat sittenkin etänä. Samalla yli 12-vuotiaiden ryhmäharrastukset menevät taas kiinni. Kolmen viikon sulku on monelle lapselle ja nuorelle todella vaikea paikka.

Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, ettei kukaan jää yksin. Miten menee? Jaksatko? Voinko auttaa? Tämän lisäksi esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluihin sekä etsivään ja liikkuvaan nuorisotyöhön on panostettava nopeasti lisää.

Tässä pari auttavaa tahoa tilanteisiin, joissa läheltä ei vaikkapa löydy aikuista, jolle tuntuisi hyvältä puhua:

Mieli ry:n Sekasin-chatti:
Luckans Ärligt talat -chatten:
Pelastakaa Lasten Netari-verkkonuta:
SOS-Lapsikylän Apuu-chat alakouluikäisille:
Stadin etsivä nuorisotyö:
Paljon voimaa, ollaan toistemme tukena!
Blog post

Kuullaan lapsia ja nuoria päätöksenteossa

Tänään julkaistu Vihreiden lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma on mahtavan kattava paketti toimenpiteitä lasten ja nuorten oikeuksien toteutumiseksi.
Yksi ohjelman osa-alueista käsittelee lasten ja nuorten oikeutta osallistua ja vaikuttaa. Lapset ja nuoret ovat yhteiskunnan jäseniä, joilla on oikeus tulla kuulluiksi heitä itseään koskevien kysymysten lisäksi myös muissa yhteiskunnallisissa asioissa.
On tosi tärkeää huomioida, että lapsia ja nuoria koskettavat monet muutkin kuin vain lapsiin ja nuoriin suoraan liittyvät asiat. Oikeuden tulla kuulluksi onkin ulotuttava nuorisolain edellyttämää minimiä laajemmalle: myös sellaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten elämään, mutta joita ei perinteisesti mielletä lapsi- tai nuorisopoliittisiksi teemoiksi. Yksi ajankohtainen esimerkki tästä on ilmastonmuutoksen torjuminen kunnissa.
Muodollisen kuulemisen lisäksi pitää aina varmistaa, että lasten ja nuoren näkökulmia todella kuunnellaan ja että ne otetaan vakavasti. Osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien on oltava aitoja ja merkityksellisiä. Tämän eteen Helsingissäkin voidaan tehdä paljon nykyistä enemmän.
Tässä vielä ohjelman listaus tavoitteista lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi:
  • Lisätään päiväkotien ja koulujen demokratiakasvatusta ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen opetusta sekä varmistetaan oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnan resurssit.
  • Haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten kuten vammaisten, vieraskielisten ja sijaishuollossa tai laitoksissa asuvien oikeus tulla kuulluksi on turvattava.
  • Kannustetaan kuntia sitoutumaan lapsiystävällisen kunnan periaatteisiin.
  • Kaikissa kunnissa tulee olla nuorisovaltuusto ja lapsiparlamentti. Sen lisäksi velvoitetta nuorten ja lasten kuulemiseen päätöksenteossa tulee vahvistaa jokaisessa kunnassa. Kuntien strategioihin on kirjattava, miten tämä käytännössä toteutetaan. Kunnissa tulee olla nuorten osallisuudesta vastaava työntekijä, jonka tehtävänä on luoda prosessit, joilla lapsia ja nuoria kuullaan mahdollisimman laajasti kaikissa päätöksenteon vaiheissa.
  • Luodaan pysyvät toimintatavat lasten ja nuorten osallistamiseen lainsäädännön valmistelutyössä ja eduskunnan valiokuntatyöskentelyssä. Otetaan suunnittelussa huomioon lasten ikä, eettiset näkökulmat ja yhteistyötahot, kuten oppilaitokset ja kansalaisjärjestöt. Varmistetaan osallisuustyölle pysyvät ja riittävät resurssit.
  • Kehitetään osallistuvaa budjetointia osana kuntien lakisääteistä talousarviota. Viedään osallistuvan budjetoinnin periaate kouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Tuetaan kuntia siinä, että osallistuvan budjetoinnin kokeilut muuttuvat pysyviksi. Tuodaan osallistuvan budjetoinnin periaate myös valtion talousarvion suunnitteluun.
  • Lasketaan äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ikäraja kaikissa vaaleissa sekä kansalaisaloitteen ikäraja 16 vuoteen.
  • Nuorten edustajilla tulee olla läsnäolo- ja puheoikeus kuntien luottamuselimissä, erityisesti lautakunnissa, kunnanvaltuustoissa ja -hallituksissa.
  • Sijoitetaan äänestyspaikat nuorille keskeisiin paikkoihin nuoria kuullen. Jokaisessa korkeakoulussa tulee olla ennakkoäänestyspiste. Myös toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin pitää sijoittaa äänestyspaikkoja.
  • Otetaan käyttöön mittaristo, jonka avulla osallisuuden edistämistä seurataan ja arvioidaan.
  • Lisätään nuorten sähköisiä vaikuttamismahdollisuuksia. Otetaan käyttöön sähköinen keskustelualoite, jolla nuoret voivat ehdottaa eduskunnan käsittelyyn tuotavia keskustelun aiheita.
  • Opiskelijakuntien ja ylioppiskuntien tulee sitoutua syrjimättömyyteen kuten rasisminvastaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon. Järjestöjen tulee varmistaa turvallinen ilmapiiri ja esteettömät tilat toiminnalle.
  • Turvataan nuorisojärjestöjen toimintaedellytykset nuorten äänen esiintuojina.
Koko ohjelman löydät täältä:
Blog post

Vastaukset nuorten vaalikoneeseen

Nuorten vaalikone on avattu! Nuorten osallisuus, hyvinvointi ja yhdenvertaisuus ovat mulle keskeisiä tavoitteita politiikassa. Tällä kaudella olen mm. tehnyt aloitteen moniammatillisesta etsivästä nuorisotyöstä. Nuorisojaoston puheenjohtajana olen pyörinyt kaiken kaikkiaan tiiviisti nuorisopalveluiden asioiden parissa. 

Miten taataan paras mahdollinen Helsinki nuorille? Kuunnellaan nuoria ja vahvistetaan heidän mahdollisuuksiaan osallistua päätöksentekoon, sillä heillä itsellään on tärkein tieto siitä, mitä tarvitaan. Me aikuiset voidaan sitten edesauttaa näiden asioiden toteutumista. Kuunnellaan myös nuorisotyön ammattilaisia, nuorisojärjestöjä ja nuorten läheisiä – heilläkin on hyvä näkymä siihen, mitä kaupungissa voidaan nuorten eteen tehdä.

Nuorten vaalikoneen kysymyspatteristo on erinomainen kattaus nuorten elämään vaikuttavia ajankohtaisia ja tärkeitä asioita. Omat vastaukseni löydät täältä: https://www.alli.fi/tapahtumat/nuorten-vaalikone#/ehdokkaat/CANDIDATE_cky7DvZ7kQ1aHnF5V5qzro?lng=fi

Blog post

Palveluita monimuotoisille perheille

Hyviä uutisia! Syksyllä tekemäni aloite uusperheiden paremmasta huomioimisesta Helsingin lapsiperheille suunnatuissa palveluissa on käsitelty tänään valtuustossa.

Helsingin Perheentuki- ja Naistalo -sivustoja täydennetään uusperheiden tarpeet huomioon ottaviksi. Eli jatkossa mm. uusperheiden mahdollisuus osallistua perhevalmennukseen pitäisi olla selkeästi esillä. Lisäksi neuvolan asiakaskyselyssä kerätään tietoa siitä, onko perheiden erilaisiin tilanteisiin ja perhemuotoon liittyvät kysymykset huomioitu riittävästi tuessa ja palveluihin ohjauksessa.

Perheiden monimuotoisuuden huomioiminen on tärkeää! Esittämääni selvitystä ja valmennuspilottia ei vielä saatu, mutta tässä otetaan kuitenkin pari askelta oikeaan suuntaan.
Blog post

Hakemus Helsingin Vihreiden puheenjohtajaksi

Ilmoitin tänään lähteväni mukaan Helsingin Vihreiden puheenjohtajakilpaan. Uusi puheenjohtaja valitaan Helsingin Vihreiden kevätkokouksessa 24.4. Tässä alla hakemukseni, avoimuuden nimissä kaikkien nähtäväksi.

Hyvät Helsingin Vihreät,

Haen yhdistyksenne puheenjohtajaksi. Juuri käydyt kuntavaalit osoittivat, että Helsingin Vihreillä yhdistyksineen on huima määrä halua ja potentiaalia kasvaa entistä suuremmaksi ja tehdä töitä yhteisten tavoitteiden eteen. Kiitos kaikille mahtavasta vaalityöstä, oli hienoa päästä osaksi sitä! Vuoden sisällä edessä ovat sekä maakunta- että presidentinvaalit, ja meillä Helsingin Vihreillä on jälleen näytön paikka edessämme. Olen halukas laittamaan itseni likoon ja kantamaan vastuuta niin henkilökunnastamme, ehdokkaista kuin vapaaehtoisistamme menestyksemme eteen. Varavaltuutettuna kykenisin vahvistamaan yhteistyötä ja tiedonkulkua Vihreän valtuustoryhmän ja Helsingin Vihreiden välillä.

Olen kolmevuotiaan lapsen äiti ja pienen taloutemme ainoa aikuinen. Tällä hetkellä asumme Töölössä, mutta kuluneiden 39 vuoden aikana olen elänyt yhteensä 13:ssa Helsingin kaupunginosassa. Tunnen lähiöt sekä kantakaupungin, ja haluan olla mukana rakentamassa yhtenäistä Helsinkiä, jossa ihmisiä ja luontoa arvostetaan yli kaupunginosarajojen.

Olen paiskinut hommia köyhyyden ja eriarvoisuuden poistamisen eteen koko työurani. Tällä hetkellä työskentelen Heidi Hautalan erityisavustajana ja Vihreiden kansainvälisten asioiden päällikkönä. Aiemman urani olen tehnyt kansalaisjärjestösektorilla, suurimman vuosisaldon Kepan asiantuntijatehtävissä. Puheenjohtajakannuksia olen hankkinut muun muassa Finnwatchissa. Olen erityisen osaava poliittisen vaikuttamistyön, strategisen suunnittelun, päätöksenteon läpinäkyvyyden sekä ihmisoikeus-, ympäristö- ja verovastuullisuuden saralla. Työni kautta seuraan politiikkaa hyvin tiiviisti, tunnen Vihreät tavoitteet perinpohjin ja omaan hyvät verkostot.

Entisiltä ja nykyisiltä kollegoiltani olen saanut kiitosta siitä, että olen paitsi jämäkkä oikeudenmukaisuuden puolustaja ja tarpeen tullen tiukka neuvottelija, myös kuunteleva ja empaattinen työtoveri sekä luotettava tiimipelaaja. Näistä ominaisuuksista olisi varmasti hyötyä myös Helsingin Vihreiden puheenjohtajan tehtävässä.

Uskon tasa-arvoon, demokratiaan ja avoimuuteen. Näitä arvoja tulisin toteuttamaan myös Helsingin Vihreiden puheenjohtajan tehtävässä. Vakuutan, että minusta saatte puheenjohtajan, jolla on vankan motivaation lisäksi hyvät aivot ja sydän paikallaan. Vastaan mielelläni mahdollisiin kysymyksiinne ja kerron itsestäni lisää. Yhteystietoni löydätte alta.

Luottamustanne toivoen,
Pauliina Saares