Category: Blog post

Recent Posts
Blog post

Vaalitulos

Lämmin kiitos jokaisesta äänestä. Niitä tuli tällä kertaa paljon toivomaani ja odottamaani vähemmän, mutta jokaista arvostan sydämeni pohjasta.

Omalla kohdallani tulos ei tällä kertaa riittänyt valtuustoon tai varallekaan saakka, mutta sinne pääsi joukko upeita vihreitä. Paljon onnea kaikille ja voimaa tulevaan valtuustokauteen!

Tappio harmittaa, mutta yritän ajatella, että työstä kuluneella kaudella oli hyötyä. Yritin parhaani mukaan edistää nuorten asemaa, olin mukana pelastamassa pientä palasta keskuspuistosta, estin yhden kulttuurin määrärahasiirron kaupunginkansliaan, koitin saada uusperheille parempia palveluita, kenties sysäsin lapsistrategiaa askelen eteenpäin, neuvottelin kultuuriin ja vapaa-aikaan kunnollisen ylitysoikeuden ja puhuin yhdenvertaisuuden puolesta ääneen. 

Siitä olen iloinen, että tiedän toimineeni omien arvojeni mukaisesti. Olen auttanut muita ja ollut ystävällinen. En ole lähtenyt vetämään mutkia suoriksi monimutkaisissa asioissa, vaan yritin avata päätöksenteon maailmaa. Olen hoitanut luottamustehtäväni tosi tunnollisesti ja kunnollisesti, olen ollut joukkuepelaaja.

Vaalikevät on ollut pitkä ja rankka, vaikka samalla monessa mielessä antoisa. Nyt on aika keskittyä hetkeksi perheeseen, töihin ja kesän lämpöön. Kiitos vielä kerran kaikille, jotka antoivat ainokaisen äänensä minulle.

Blog post

Kuntapolitiikkaan mahtuu myös kiitollisuutta

Neljä vuotta sitten en osannut vielä arvata, miten paljon hyvää silloin alkamassa oleva kausi mulle toisi.


Olen päässyt perehtymään kaupungin toimintaan tosi laajasti ja syventymään niin ison monialayhtiön toimintaan Palmian hallituksessa kuin kulttuurin, liikunnan, kirjastojen ja nuorisotyön palveluihin todella tiiviisti lautakunta- ja jaostotyön kautta. Tämä kaikki on tuonut omaan ajatteluuni ja näkökulmiini valtavan paljon uutta.


Olen myös tutustunut isoon joukkoon asialleen omistautuneita, taitavia ja fiksuja ihmisiä. Joukossa on virkahenkilöitä, poliitikkoja, hallitusammattilaisia, monenlaisia kaupungin työntekijöitä, nuorisovaltuutettuja, kaikenlaisia helsinkiläisiä. Monista on tullut matkan varrella myös ystäviä, ja useimmiten on niin, että erimielisyydet jätetään kokoukseen.


Olen kohdannut uusia puolia kaupungista ja tutustunut kulmiin, joita ennen en ole tuntenut. Lautakuntatyön kautta etenkin on tullut käytyä paikan päällä monissa päätöksentekoon liittyvissä kohteissa. Helsingin monipuolisuus ja kaupungin rikkaus avautuu tällaisen työskentelytavan myötä ihan eri tavalla kuin vain omassa lähiympäristössä pyörien. 

Olen myös päässyt vaikuttamaan monien tärkeiden asioiden puolesta. Esimerkiksi siitä on tullut aidosti hyvä mieli, että olen voinut tehdä vaikuttavaa työtä lähiluonnon, nuorisotyön, kulttuurin ja perheiden palveluiden eteen. Omien arvojen mukaan toimiminen on palkitsevaa, ja mulle vaikuttaminen on tarve, jota olen aiemmin kanavoinut vain työn kautta. Politiikassa samaa pääsee usein tekemään joukkueena, ja se vasta mahtavaa onkin.


Politiikassa puhutaan usein vaikeista asioista, vastakkainasetteluista, eriävistä mielipiteistä ja vääntämisestä. Niistä pitääkin puhua, mutta välillä on hyvä nostaa myös tämän homman valoisaa puolta esiin. Olen kiitollinen kaikesta uudesta tiedosta, uusista ihmisistä, uusista paikoista ja uusista mahdollisuuksista, joita kulunut kausi on tarjonnut. Toivon kovasti, että saan jatkaa tätä matkaa myös tulevalla valtuustokaudella. 

PS. Neljä vuotta sitten en myöskään vielä tiennyt, että valtuustoryhmästä löytyisi rakkaus. Sitäkään en olisi ennustanut, että flaikkuja jaetaan helteisessä Helsingissä, yhdessä iloisen hikisinä.

Blog post

Nuorten tukeminen tavoitteiden kärkeen

Kun luottamustehtäviä neljä vuotta sitten viime vaalien jälkeen jaettiin, halusin päästä nuorisojaoston jäseneksi. Miksi? Koska uskon siihen, että nuorten hyvinvointiin ja osallisuuteen panostaminen on keskeinen osa reilun tulevaisuuden rakentamista. Ensin jaoston jäsenenä ja sittemmin sen puheenjohtajana sekä kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenenä olen päässyt seuraamaan nuorisotyön tilannetta Helsingissä aitiopaikalta. 

Heti alkuun on todettava, että nuorten eteen tekee tässä kaupungissa töitä todella osaava ja asialleen omistautuva ammattilaisten joukko, johon lukeutuu niin kaupungin omaa henkilöstöä kuin laaja joukko yhdistysten ja seurojen porukkaa. Ja lisäksi iso määrä nuoria, jotka ovat mukana vaikuttamassa nuorten vaikuuttamisjärjestelmä Ruutin monissa toiminnoissa. Arvostan heitä kaikkia suuresti.

Mitä kaikkea kaupungissa sitten voitaisiin tehdä lisää tai paremmin nuorten eteen? Miten takaamme parhaat edellytykset nuorten parissa toimivien ammattilaisten työlle ja nuorten itsensä osallistumiselle? Tässä muutamia mielestäni keskeisiä keinoja nuorisotyön saralta: 

  • Budjetoidaan nuorisotyöhön lisää rahaa. Kun resurssit ovat liian pienet, on toiminnan järjestäminen nollasummapeliä. Nuoret ovat kärsineet pandemiasta paljon ja heidän tukemiseensa täytyy löytyä tulevalla valtuustokaudella tahtoa ja sitä myötä euroja.
  • Varmistetaan, että liikkuvan ja etsivän nuorisotyön resurssit ovat riittävät. Näiden toimintojen kautta tavoitetaan ja tuetaan nuoria, jotka ovat vaarassa tippua tai jo tippuneet yhteiskunnan turvaverkkojen ulkopuolelle. Pandemian jälkimainingeissa vaikeassa asemassa olevien nuorten löytäminen ja kohtaaminen on entistä tärkeämpää.
  • Mahdollistetaan moniammatillinen liikkuva nuoristotyö. Avun tarve ei katso kellonaikaa. Joskus ongelmia selvitellään iltaisin ja viikonloppuisin ja nuorisotyön osaajien lisäksi tarvitaan myös esimerkiksi sote-puolen ammattilaisia. Moniammatillinen liikkuva nuorisotyö ansaitsee Helsingissä oman mallinsa.
  • Vahvistetaan nuorten vaikuttamismahdollisuuksia. Nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruutin puitteissa nuorilla on mahdollisuus edistää tärkeäksi kokemiaan asioita mm. nuorisoneuvoston, nuorten aloitteiden, nuorten osallistuvan budjetoinnin RuutiBudjetin ja Nuorten Ääni -toimituksen kautta. Ruutin kuluneen kauden arvioinnista on otettava kaikki opit käyttöön nuorten vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi.
  • Taataan nuorisotyön palvelut kaikkialle kaupungissa. Nuorille suunnattujen palveluiden on löydyttävä sieltä, missä nuoret asuvat ja haluavat viettää aikaa. Esimerkiksi nuorisotalojen verkoston on oltava kattava. 
  • Tehdään nuorisotaloista sellaisia kuin nuoret toivovat. On järkevää, että Helsingistä löytyy niin erilaisiin teemoihin erikoistuneita kuin “ihan tavallisia” nuorisotaloja. Alueen nuorten kuuleminen ja merkityksellinen osallistaminen suunnitelmia tehtäessä on erityisen tärkeää. 
  • Järjestetään nuorille muutakin tilaa kuin nuorisotalot. Nuoret ovat laaja ikäryhmä, johon kuuluvilla on monenlaisia toiveita ja tarpeita. Yksi helsinkiläisnuorten omista toiveista on vapaan, ei-kaupallisen hengailutilan lisääminen Helsingissä. Sellaisen, joka ei ole suunnattu vain nuorille, mutta jossa hekin voisivat viettää aikaa yhdessä.
  • Taataan kaikille nuorille mahdollisuus mielekkääseen ja ilmaiseen harrastukseen. Harrastamisen Suomen mallin myötä peruskouluikäisille tuodaan onneksi tämä mahdollisuus saataville Helsingissä. Ilmaisille ja kohtuuhintaisille harrastuksille on tarvetta myös toisesta asteesta eteenpäin.
  • Tuetaan nuorten parissa toimivia yhdistyksiä ja seuroja sekä nuorten omia toimintaryhmiä jatkossakin. Järjestöt ovat Helsingin nuorisotyölle tärkeä kumppani. Järjestöjen työn tukemiseen olisi hyvä ohjata nykyistä enemmän resursseja.

Nuorisotyön vahvistamisen lisäksi tarvitaan panostuksia koulutukseen ja sosiaali- ja terveyspalveluihin. Esimerkiksi nuorisopsykiatrian tilanne pitää saada kuntoon viivytyksettä. Koulutuksen puolella puolestaan esimerkiksi lukiopaikkojen riittävyyteen pitää kiinnittää huomiota.  Kaiken kaikkiaan valtuustoon tarvitaan lisää nuorten puolustajia ja nuoria valtuutettuja. 

Blog post

Polkuja perhemyönteiseen Helsinkiin

Meillä eletään lapsiperhearkea tällä hetkellä, ja siksi siitä onkin helppo puhua, vaikka moni muukin elämäntilanne on toki itselleni tuttu. Perheiden, lasten ja nuorten monipuolisten palveluiden takaaminen on mulle yksi syy olla mukana kuntapolitiikassa, joten tässä muutama ajatus teemaan liittyen.

Sujuvaa ja perhemyönteistä arkea pitää mielestäni rakentaa Helsingissä muun muassa näillä keinoilla:

  • Huolehtimalla siitä, että koulut ja päiväkodit löytyvät läheltä ja niissä on tilaa alueen lapsille. Tämä on tärkeää mm. päivien pituuden ja yhtenäisten oppimispolkujen kannalta. Tiedän kokemuksesta, miten kauheaa on odottaa jännityksellä, mahtuuko lapsi yhteenkään oman asuinalueen päiväkotiin. Päiväkotipaikkoja pitää lisätä niin, että lähipäiväkoti on mahdollisuus kaikille.
  • Varmistamalla, että varhaiskasvatus ja koulutus on laadukasta. Tässä keskeistä on antaa alan ammattilaisille edellytykset onnistua työssään: pidetään ryhmäkoot pieninä, maksetaan tarpeeksi palkkaa, rakennetaan hyviä oppimisympäristöjä ja panostetaan johtamisen laatuun. Näin torjutaan myös eriarvoisuutta. Toivon myös, että Helsinki-lisään voidaan palata tulevalla kaudella.
  • Pitämällä huolta siitä, että lapsiperheet saavat nopeasti ja helposti tukea perhekeskuksista ja neuvoloista. Esimerkiksi synnytyksen jälkeisen masennuksen kohdalla hoitoonpääsystä pitäisi mielestäni saada aikaan sidottu takuu. Myös siitä pitää huolehtia, että lastensuojelun resurssit riittävät jokaisen niitä tarvitsevan lapsen kohdalla. Perheitä ja lapsia ei saa jättää odottamaan vaikeuksien kanssa.
  • Panostamalla lasten aamu- ja iltapäivätoimintaan ja mahdollisuuksiin harrastaa koulupäivän yhteydessä. Kuluvan vuoden aikana käyttöön tuleva Harrastamisen Suomen malli tuo lapsille heidän toivomiaan ilmaisia harrastusmahdollisuuksia. On tärkeää, että Helsinki satsaa malliin jatkossakin ja jatkaa lapsille ja nuorille harrastustoimintaa järjestävien yhdistysten ja seurojen sekä nuorten omien ryhmien tukemista. 
  • Huomioimalla perheiden monimuotoisuuden ja erilaiset tarpeet palveluissa. Esimerkiksi  vuoroasuvien lasten ja heidän perheidensä arkea voidaan helpottaa mahdollistamalla kahden kodin lapsille palvelut molempiin koteihin. Neuvolapalveluissa puolestaan olisi hyvä huomioida esimerkiksi yhden aikuisen perheiden, sateenkaariperheiden ja uusperheiden tilanteet nykyistä kattavammin.
  • Kehittämällä kaupunkia myös lasten ja perheiden ehdoilla. Tämä tarkoittaa esimerkiksi esteettömyyttä, leikkipaikkojen määrää ja laatua sekä luonnon vaalimista ja työtä ilmastokriisin selättämiseksi. Mulle on ensiarvoisen tärkeää toimia sen puolesta, että myös tulevaisuuden helsinkiläislapset voivat loikkia lähimetsässä, kerätä käpyjä kallioilla, ihmetellä ötököitä poluilla ja uida uimarannoilla.
  • Edistämällä yhteisöllisyyttä, lisäämällä kaupunkilaisten mahdollisuuksia kohdata toisiaan ja ajamalla rohkeasti yhdenvertaisuutta. Mitä paremmin tunnemme toistemme arkea, sen helpompi meidän on suhtautua toisiimme ymmärtäen ja lempeydellä. 
  • Toimimalla vastuullisesti työnantajana. Helsinki on Suomen suurin työnantaja, ja siinä roolissa perhe- ja lapsimyönteisyydestä pitää tehdä totta joka päivä. Käytännössä tämä tarkoittaa esim. selkeästi sanoitettuja arvoja, joustoja, tasapuolista kohtelua ja arkipäivän käytäntöjen kehittämistä.

Aikamoinen lista tuli, eikä tässä vielä ole edes kaikki. Jos haluat Helsingin valtuustoon lapsiperheiden arkea ymmärtävän ja sen sujuvuutta ajavan tyypin, äänestäpä mua. Se onnistuu numerolla 861.

Blog post

Helsinki tarvitsee lapsistrategian

Suomeen hyväksyttiin alkuvuodesta kansallinen lapsistrategia. YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen pohjautuvan lapsistrategian tavoitteena on aidosti lapsi- ja perhemyönteinen, lapsen oikeuksia kunnioittava Suomi. Tein tämän viikon valtuuston kokouksessa aloitteen kansallisen lapsistrategian toimeenpanosta ja seurannasta Helsingissä.

Kansallisessa lapsistrategiassa huomioidaan seuraavat osa-alueet: lasten ja lapsiryhmien eriarvoisuuden torjunta, haavoittuvassa asemassa olevien lasten oikeuksien turvaaminen, lasten suojelu kaikenlaiselta väkivallalta, lapsen ja perheiden tarpeita vastaavien sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttaminen, lasten yksilöllisiin tarpeisiin vastaavan varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäminen, lapsiperheiden riittävän elintason ja sosiaaliturvan varmistaminen sekä työn ja perheen yhteensovittaminen, lasten läheis-ja vertaissuhteiden tukeminen, lasten harrastusten ja muun vapaa-ajan toiminnan toteuttaminen, lapsen edun ensisijaisuuden aktiivinen soveltaminen ja lapsivaikutusten arviointi, lasten kuuleminen, osallisuuden ja vaikutusmahdollisuuksien edistäminen sekä lapsiasioiden koordinaatio, lapsistrategia, tietojen kokoaminen, ja lapsen oikeuksia koskeva koulutus. 

Monet strategian kokonaisuuksista ovat kaupungin toiminnan ytimessä. Olisikin todella tärkeää, että Helsinki suhtautuu lapsistrategian toteutumiseen kunnianhimoisesti ja toimii suunnannäyttäjänä muille Suomen kaupungeille ja kunnille. 

Kansalliseen lapsistrategiaan voi tutustua täällä: https://www.lapsenoikeudet.fi/kampanja/lapsistrategia/

Blog post

Hieno päätös nuorisojaoston kaudelle

Päätimme tänään nuorisojaoston kuluneen kauden viimeisessä kokouksessa myöntää kuluvalle vuodelle toiminta-avustusta 144 helsinkiläiselle varhaisnuoriso- ja nuorisojärjestöille yhteensä 1 172 300 euron verran ja palkkausavustuksia 19 yhdistykselle yhteensä 723 700 euron arvosta.

Viime vuosi on ollut järjestöille rankka. Monet ovat joutuneet perumaan tai lakkauttamaan toimintoja ja lomauttamaan tai jopa irtisanomaan työntekijöitä. Vastoinkäymisistä huolimatta moni yhdistys on onnistunut reagoimaan muuttuneeseen tilanteeseen nopeasti ja luonut uudenlaisia tapoja toteuttaa toimintaa mm. etänä.

Tämän kaiken keskellä järjestöiltä on tullut nuorisotyön puolelle viestiä, että niissä ollaan huolissaan ennen kaikkea lapsista ja nuorista. Etenkin heistä, jotka ovat pudonneet toiminnan piiristä pois. Omasta mielestäni on selvää, että lasten ja nuorten tukemiseen pandemiasta toipumisessa tarvitaan tulevalla valtuustokaudella reilusti resursseja.

Nuorisojaoston puheenjohtaminen on ollut minulle arvokas tehtävä. Jaoston tekemät päätökset lasten ja nuorten toimintaa järjestäville yhdistyksille ovat tärkeitä ja niillä on suuri merkitys helsinkiläisille lapsille ja nuorille. Suuri ja lämmin kiitos kaikille jaoston jäsenille sekä osaaville ja asialleen omistautuneille virkahenkilöille. Kanssanne on ollut ilo tehdä töitä Helsingin lasten ja nuorten eteen!

Blog post

Vaalit ja raha: ennakkoilmoitus julkaistu

Jätin äsken vaalirahoituksen ennakkoilmoituksen. Vaalirahoituksen avoimuus  ja läpinäkyvyys ovat keskeisiä tekijöitä demokratiassa, ja onkin tosi tärkeää, että myös nämä ennakkoilmoitukset hoidetaan kuntoon ennen ennakkoäänestyksen alkua. Ennakkoilmoitus ei vielä kerro kampanjabudjetin lopullista suuruutta, mutta antaa osviittaa ehdokkaiden resursseista ja taustatahoista. 

Oma vaalibudjettini on noin 5500 euron suuruinen. Omaa rahaa summasta on tällä hetkellä 4550 euroa, lahjoituksia yksityishenkilöiltä yhteensä 850 euroa ja Etelä-Helsingin Vihreiltä sain 100 euroa. Rahat käytetään mainontaan ja markkinointiin: niillä on ostettu ulkomainontaa, yksi lehtimainos, digimainontaa Sanomalta, somemainontaa, flyereitä ja beach flag. Lisäksi rahaa on kulunut ehdokasmaksuun ja mainosten tuotantoon sekä kuvauksiin. Jatkan lahjoitusten keräämistä edelleen, joten lopullinen summa voi vielä muuttua.

Vaaleista ja rahasta voisi puhua pitkäänkin. Tuntuu aika irvokkaalta todeta, että tämä oma budjettini ei ole iso. Sillä onhan viisi tonnia ihan todella suuri raha. Helsingissä kilpailu on kuitenkin erittäin kovaa ja Vihreidenkin osalta läpimenneiden ehdokkaiden keskiarvobudjetti oli viime vaaleissa yli 10 000 euroa. Toki isokaan budjetti ei ole tae valtuustopaikasta, ja toisaalta läpi voi päästä pienelläkin panoksella. Mutta todennäköisempää on, että raha avittaa matkaa huomattavasti. Sillä vaaleissa näkyvyys on avain äänten saamiseen ja näkyvyys puolestaan maksaa. 

Budjetin merkitys vaaleissa on mielestäni oikeastaan aika ongelmallista. Jos ehdokkaalla pitää olla tuhansia euroja edes kohtuulliseen läpimenon mahdollisuuteen, aika moni jää ulkopuolelle. Tämä taas johtaa siihen, että ainakin isojen kaupunkien valtuustoissa ylemmät tuloluokat ovat varmasti yliedustettuina. Päätöksenteon edustavuuden ja monimuotoisuuden kannalta tällainen on huono juttu. 

Itse en suinkaan ole huonossa asemassa, olenhan kyennyt kuluneen hankalan vuoden aikana säästämään yli neljätuhatta euroa kampanjointia varten. Mielestäni rahan merkityksestä vaaleissa on kuitenkin tärkeää käydä keskustelua. Vaalirahoitusilmoitukset ovat keskeinen väline tämän teeman arviointiin.  

Ennakkoilmoitukset löytyvät täältä (vapaaehtoinen, dl 12.6.): https://www.vaalirahoitusvalvonta.fi/fi/index/vaalirahailmoituksia/ilmoituslistaus/KV2021/091.html

Blog post

Perheiden Helsinki ymmärtää monimuotoisuutta

Eilen vietettiin YK:n kansainvälistä perheiden päivää. Oli tarkoitus kirjoittaa perheistä ja Helsingistä päivän kunniaksi, mutta en perheeltäni ehtinyt. Kun arki on täydenpuoleista, tekee viikonloppuisin mieli olla rauhassa lasten kanssa. Pienemmän päiväuniaika ja myöhäiset illat ovat vaalikampanjalle kallisarvoisia.
Kun perheistä puhutaan, on Helsingillä juuri arjen tukemisessa iso rooli. Päiväkotien ja koulujen pitää löytyä kotien läheltä, lapsille ja nuorille on tärkeää tarjota mieluisia ja kohtuuhintaisia sekä ilmaisia harrastuksia, neuvoloiden ja terveydenhuollon on oltava helposti ja nopeasti saavutettavissa, nuorisotyöllä on voitava kohdata kaupungin nuoria kaikkialla. Samalla myös perheiden tuesta on pidettävä huolta ja esimerkiksi sosiaali- ja mielenterveyspalveluiden saatavuus voi olla monille ratkaisevan tärkeää. Myös kaupungin infraa pitää suunnitella niin, että perheillä on hyvä olla. Helppoon esteettömään liikkumiseen, leikkipuistoihin, nuorisotaloihin, viheralueisiin ja esimerkiksi asukastiloihin todella kannattaa panostaa. Kaiken kaikkiaan hyvä Helsinki vastaa perheiden moninaisiin ja monipuolisiin tarpeisiin.
Perheistä puhuttaessa on myös aivan keskeistä nostaa esiin perheiden moninaisuus. Perheitä on monenlaisia: kahden vanhemman perheitä, apilaperheitä, yhden vanhemman perheitä, pikkulapsiperheitä, koululaisperheitä, teinien perheitä, sateenkaariperheitä, adoptioperheitä, uusperheitä ja kaikenlaisia yhdistelmiä muun muassa näistä. Perheitä hyvin erilaisissa elämäntilanteissa, erilaisista taustoista, erilaisin toivein. Onkin todella tärkeää, että kaupungin palveluissa huomioidaan perheiden moninaisuus ja erilaiset tarpeet.
Esikoiseni ollessa pieni jaoimme vanhemmuuden hänen isänsä kanssa alusta saakka eri osoitteissa. Nykyisin elän uusperheessä, johon itseni ja puolisoni lisäksi kuuluu kaksivuotias yhteinen lapsemme, minun seitsemänvuotias esikoiseni, puolisoni lukioikäinen nuori ja laajennettuna myös puolisoni parikymppinen nuori aikuinen kumppaninsa kanssa. Kummankin lapsen odotusaikana olen huomannut henkilökohtaisesti sen, että tietoa ja tukea voi olla vaikea saada, kun tilanne ei ole tyypillinen. Tässä asiassa kehityksen on kehityttävä nykyistä nopeammin ja itse olen sen eteen valmis tekemään tulevalla kaudella töitä.
Mitä kaikkea perheisiin panostaminen sitten edellyttää? No tietenkin lisää rahaa ja aikaa, mutta niiden lisäksi myös esimerkiksi kattavaa ja ajantasaista tietopohjaa. Toivoin viime vuonna tekemässäni valtuustoaloitteessa, että kaupunki selvittäisi uusperheiden tuen tarvetta. Tätä ei katsottu tarpeelliseksi, ja nyt ajattelenkin, että kenties Helsingin pitäisi kuulla asukkaitaan perheiden monimuotoisuuden näkökulmasta vielä paljon laajemmalla otteella. Sillä perheet itse tietävät parhaiten, millaista tukea, millaisia palveluita ja millaista kaupunkia he tarvitsevat. Minulle on tärkeää, että Helsingissä jokaisella perheellä, niin lapsilla kuin aikuisilla, on hyvä olla ja mahdollisuudet voida hyvin. Perheiden Helsinki ymmärtää monimuotoisuutta.
Blog post

Kulttuurille ja vapaa-ajalle 7,7 miljoonaa Helsingissä

Hienoja uutisia kulttuurille ja vapaa-ajalle! Päätimme kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa esittää toimialalle yhteensä 7,7 miljoonan euron lisäystä. Tämän ansiosta palveluista ei tarvitse karsia ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimijoita voidaan tukea koronan aiheuttamissa vaikeuksissa.
Käytännössä lautakunnan päätös jakaantuu kahteen osaan: 4,2 miljoonalla eurolla esitetään katettavaksi toimialan oman toiminnan tulonmenetykset. Lisäksi esitämme, että 3,5 miljoonaa euroa ohjataan avustusten kautta nuorisotyön, liikunnan ja kulttuurin tukemiseen koronasta aiheutuneiden haittojen vähentämiseksi. Päätökset syntyivät äänin 11-2 ja 12-1.
Koronakriisi on korostanut kulttuurin ja vapaa-ajan palveluiden tärkeyttä helsinkiläisille. Monet lapset ja nuoret ovat pandemian jäljiltä tuen tarpeessa. Liikunta- ja kultuurialan yrityksillä, yhdistyksillä, seuroilla ja freelancereilla on myös ollut todella vaikeaa. Tällä päätöksellä osoitamme, että Helsinki on kulttuurin ja vapaa-ajan pääkaupunki – sama suunta pitää varmistaa myös seuraavan vuoden budjettia rakennettaessa.
Blog post

Millainen on rehellinen vaalilupaus?

Vaalilupaukset, niiden äärellä ollaan aina kun äänestäjien luottamuksesta kisataan. Suhtaudun itse vaalilupauksiin vähän ristiriitaisin tuntein – tavallaan olisi tietenkin kiva sanoa, että valtuustoon päästessäni hoidan tämän ja tämän asian kuulkaa kerralla kuntoon. Kulunut kausi varavaltuutettuna, kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenenä ja nuorisojaoston puheenjohtajana sekä taannoiset vuodet politiikassa töissä ovat kuitenkin opettaneet, että tämä on laji, jossa harvoin saa asioita aikaan yksin. 

Yhtälailla on vaikeaa toimia vain yhden tai muutaman asian eteen, sillä valtuustossa ja sen alaisissa lautakunnissa, jaostoissa sekä muissa luottamustehtävissä käsitellään kaupungin asioita hyvin laajalla otteella. Koenkin, että itseni markkinoiminen yhden asian ehdokkaana ei toisi riittävällä tavalla esiin sitä, että päätöksenteossa tulee väistämättä vastaan monia muitakin aiheita ja äänestäjällä pitää olla haisua siitä, millaisten arvojen varassa niiden parissa toimin. 

Ajattelen, että päättäjän on tärkeintä toimia omien arvojensa mukaan ja pitää fokus itselle tärkeiden teemojen edistämisessä. Tämän vuoksi niin arvoista kuin niistä teemoista ja toimintavoistakin on hyvä puhua avoimesti. 

Ylen vaalikoneessa kysyttiin heti alkuun kolmea vaalilupausta. Päädyin kirjaamaan omat lupaukseni näin:

  • Keskeiset arvoni, yhdenvertaisuus, avoimuus ja tasa-arvo, ohjaavat toimintaani myös kuntapolitiikassa.
  • Jatkan työtä lasten ja nuorten, monipuolisten palveluiden, kulttuurin, vastuullisuuden ja lähiluonnon eteen.
  • Hoidan luottamustehtäväni huolellisesti perehtyen, keskustelevalla otteella, periaatteistani tinkimättä, ja viestin toiminnastani avoimesti.

Miltä kuulostaa? Mitä sinä painotat ehdokasta valitessa? 

Blog post

Nuorisotyö tarvitsee lisää rahaa

Siinäpä se, lyhyesti ja ytimekkäästi sanottuna. Kun rahaa ei ole tarpeeksi, ovat yhteen paikkaan lisättävät henkilöresurssit toisaalta pois – ja näin asian ei tietenkään pitäisi olla. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin täytyy olla pitkittyneessä koronakriisissä ja toivottavasti pian koittavassa toipumisvaiheessa päätöksenteon keskiössä. Tiedämme, että moni lapsi ja nuori voi kaiken tämän jäljiltä huonosti ja tuen tarve on valtava.

Paraikaa käydään keskustelua resursseja kuvaavasta käytännön esimerkistä, asukastalo Betanian avoimen nuorisotyön työntekijöiden siirrosta Oodiin rakenteilla olevaan nuorisotyön tilaan ja Betanian nuorisotyön lopettamisesta. Siirto on tapahtunut pika-aikataululla Oodissa ilmeisen nopeasti avautuneen mahdollisuuden myötä. Betanian käyttäjille ja heidän vanhemmilleen tämä on tietenkin ollut varsin ikävä yllätys. Samaan aikaan Oodiin tilaa toivoneet nuoret riemuitsevat. Nuorisotyön tarpeellisuus Oodissa on ollut tiedossa pitkään ja sen taustalla ovat nimenomaan nuoret itse. Tämä ei poista sitä tosiasiaa, että Betaniaan jäävässä tyhjiössä ei ole mitään iloittavaa. Onneksi kaupunki on valmis lisäämään Punavuoren alueella kerhotoimintaa ja Harrastamisen Suomen malli on jo alkanut lisätä lasten ja nuorten itsensä toivomaa koulupäivän jälkeistä ilmaista harrastustoimintaa kouluilla. Näillä toimilla toivon mukaan päästään paikkaamaan ainakin jonkin verran Betaniasta poistuneita kolmea viikottaista avoimen toiminnan päivää. 

Ehkä on vielä hyvä todeta, että asia ei ole ollut poliittisessa päätöksenteossa. Betaniassa yhtenä työpisteenään työskennelleet nuorisotyöntekijät on siirretty Eteläisen nuorisotyönalueella toiseen toimipisteeseen. Hallinnollisesti piste ei myöskään ole ollut varsinainen nuorisotalo, mikä sekin tuo omat mausteensa soppaan. Loppujen lopuksi on kuitenkin niin, että asiat ovat sitä miltä ne näyttävät ja miltä ne tuntuvat. Tässä tapauksessa liian pienistä kokonaisresursseista johtuva nollasummapeli johtaa siihen, että kun nuorisopalveluissa päästään taas avaamaan ovia, Punavuoressa lapsille ja nuorille tuttu paikka ei enää ole käytössä. Oodia suunnittelemaan pääsevät nuoret taas ovat luultavasti innoissaan. 

Toisen nuoren mahdollisuuden ei pitäisi olla toiselta pois, vaan hyvässä Helsingissä nuorisotaloihin ja muihin nuorisopalveluihin satsattaisiin niin paljon, ettei valintaa liian vähäisten resurssien kohdentamisesta jouduttaisi tekemään esimerkiksi tavoitettavissa olevan volyymin perusteella. Eivät tällaiset päätökset varmasti mieluisia ole viranhaltijoillekaan. Nuorisojaoston puheenjohtajana ja kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenenä olen ollut nuorisopalveluiden kanssa tekemisissä aika tiiviisti ja minulla on sellainen mielikuva, että siellä tehdään työtä sydämellä sekä ammattitaidolla. Eivät he haluaisi laittaa eri alueiden nuoria vastakkain, vaan olla kulkemassa kaikkien helsinkiläisten nuorten rinnalla.

Tiedän, että Helsingin nuorisopalveluilla on tahtotila saada vahvasti kasvaville alueille (joihin mm. keskustan alue kuuluu) lisää nuorisotyöntekijöitä. Tähän tarvitaan niitä kuuluisia resursseja, eli rahaa. Rahasta päätetään kaupunginvaltuustossa. Tähän liittyen meillä päättäjillä onkin käsissämme muutama mahdollisuus. Ensimmäinen tarjoutuu, kun tänään kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnassa käsittelemme toimialan tämän vuoden ensimmäistä ennustetta. Vihreänä lautakuntaryhmänä olemme luonnollisesti sitä mieltä, että koronasta johtuvia tulonmenetyksiä ei pidä paikata palveluita heikentämällä ja ylityksillä on kyettävä vastaamaan myös mahdollisiin akuutteihin koronakriisin aiheuttamiin tarpeisiin toimialan normaalin palvelutason ylläpitämisen lisäksi. Itse veikkaan, että nuorisotyön puolella akuutteja tarpeita on hyvinkin saattanut syntyä. Toinen ja vielä mittavampi mahdollisuus on edessä, kun tulevan vuoden budjettia aletaan sorvata. Siitä päättää tuleva valtuusto. Riittäviä nuorisotyön resursseja kannattava äänestäjä voi vaikuttaa äänellään kesäkuussa. Myös aiheen yleisestä esillä pitämisestä ja nuorten liittolaisena toimimisesta on aina apua. Jokaisella helsinkiläisellä lapsella ja nuorella on oikeus nuorisotyön palveluihin.

Teksti on julkaistu myös Helsingin Vihreiden blogissa.

Blog post

Nollatoleranssi rasismille

Tänään vietetään YK:n rasismin vastaista päivää. Rasismi on arkipäivää monelle myös Suomessa, ja näinhän asian ei todellakaan pitäisi olla.
Minä haluan Helsingin, jossa:
  • Ketään ei syrjitä ihonvärin, kansalaisuuden, kielen, uskonnon tai minkään muunkaan seikan perusteella
  • Jokainen voi tavoitella unelmiaan taustastaan riippumatta
  • Vihapuheelle, häirinnälle, syrjinnälle ja rasismille on nollatoleranssi
  • Ihmisten erilaiset tarpeet huomioidaan ja kaikki kohdataan esimerkiksi palveluissa yksilöinä
Jos kuulut siihen onnekkaaseen joukkoon, joka ei joudu rasismia kohtaamaan, voit taistella rasismia vastaan ja tukea siitä kärsiviä esimerkiksi:
  • Opettelemalla tunnistamaan omat etuoikeutesi
  • Perehtymällä rasismia koskeviin tilastoihin, tutkimustietoon ja ajanjohtaiseen keskusteluun sekä sanastoon (vinkkinä esimerkiksi Fem-R -järjestön sanasto: https://www.fem-r.fi/sanasto/)
  • Kuuntelemalla rodullistettuja ihmisiä, antamalla heidän kokemuksilleen ja näkemyksilleen tilaa ja näkyvyyttä
  • Edistämällä yhdenvertaisuuden, moninaisuuden, inkluusion ja syrjimättömyyden toteutumista omissa yhteisöissäsi (työpaikalla, koulussa, harrastuksissa, puoluepolitiikassa jne.)
  • Osoittamalla omilla sanoillasi ja teoillasi, että et salli rasismia
Tämä lista ei ole suinkaan valmis ja sitä saa täydentää. Olisiko ehdotuksia?
Blog post

Hyvää Minna Canthin ja tasa-arvon päivää!

Suomessa tasa-arvo on monella mittarilla hyvällä mallilla useisiin muihin maihin verrattuna. Mutta valmis ei tämä urakka ole täälläkään. Tänään on hyvä pysähtyä esimerkiksi sen tosiasian äärelle, että Suomi on EU:n toiseksi väkivaltaisin maa naisille.
Vuonna 2019 pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksia tuli Suomessa viranomaisten tietoon yhteensä 10 600. Aikuisista perhe- ja lähisuhdeväkivallan uhreista 77 prosenttia oli naisia. Kaikista epäillyistä tekijöistä 78 prosenttia oli miehiä. Koronakriisin seurauksena poliisin tietoon tullut ex-puolisoiden naisiin kohdistama väkivalta väheni lähes puoleen, mutta nykyisen puolison aiheuttamat väkivaltatapaukset lisääntyivät kolmanneksella. Läheskään kaikkea lähisuhdeväkivaltaa ei ilmoiteta viranomaisille.
Tyypillisimmin naiset kokevat väkivaltaa kotonaan, muissa yksityisissä tiloissa ja työpaikoilla. Häirintää ja väkivaltaakin esiintyy yhä enemmän myös verkossa. Tästä toimii hyvänä esimerkkinä eilinen uutinen Naton strategisen viestinnän osaamiskeskus StratComin raportista, josta kävi ilmi, että Suomen hallitukseen on kohdistunut laajaa naisvihamielistä verkkohäirintää. Tämä ei varmasti ole yllätys yhdellekään naispäättäjälle – itsekin mietin jo tätä kirjoittaessani, mitä kaikkea inboksiin tippuu.
Edellä esiin nostamani asiat eivät suinkaan ole ainoita tasa-arvo-ongelmia. Mutta mielestäni ne ovat akuuteimpia. Jotta nämäkin ilmiöt joskus olisivat vain häpeätahra historiankirjoituksensa ja tasa-arvon toteutuminen etenee, sitä on puolustettava ja edistettävä määrätietoisesti kaikilla yhteiskunnan tasoilla. Jokaisen meistä, joka päivä, sukupuolesta riippumatta.
Kiitos Minna ja monet muut suunnan näyttämisestä.
Blog post

Ajankohtaista nuorisojaostosta

Nuorisojaoston puheenjohtaminen on yksi lempiasioistani politiikassa. Jaostossa pääsee seuraamaan aitiopaikalta nuorten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämistä Helsingissä sekä osallistumaan siihen itsekin.

Tänään saimme tilannekatsauksen nuorten vaikuttamisjärjestelmän ja nuorten aloiteoikeuden toteutumisesta ja kuulimme myös Helsingin nuorisoneuvoston tuoreet kuulumiset heidän toimintasuunnittelustaan.

Tässä vähän tarkempi briiffi näistä teemoista:

Nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruuti: tulossa 2017-2021 kauden arviointi

Nuorten vaikuttamisjärjestelmä Ruudin tavoittena on, että jokainen helsinkiläisnuori saa vuosittain vähintään yhden vaikuttamisen kokemuksen.  vuodessa. Ruudilla on neljä toimintamuotoa: nuorten omaehtoisen toiminnan tukeminen, edustuksellinen toiminta, yhteissuunnitteleva toiminta ja tapahtumallinen toiminta.

Ruudin kuluvan strategiakauden arvio valmistuu vielä tämän kuun aikana. Selvityksessä tarkastellaan nuorten osallisuuden toteutumista Helsingissä käytössä olevan nuorten vaikuttamisjärjestelmän avulla. Arvioinnissa tarkastellaan sitä, minkälaisilla rakenteilla kaupungissa tuetaan nuorten toimijuutta ja tulevaisuuden taitojen oppimista osallisuuteen ja vaikuttamiseen liittyen.

Kevään aikana julkaistaan lisäksi tarkastuslautakunnan arviointi nuorten vaikuttamisen ja osallistumisen toteutumisesta Helsingissä. Tarkastuslautakunnan arviointi ja Ruudin strategiakauden 2017–2021 arviointi toimivat pohjana uuden asettamispäätöksen valmistelussa strategia- kaudelle 2022–2025.

Nuorten aloitejärjestelmä: kehittämistyö meneillään

Nuorten aloitteet ovat 13–17-vuotiaiden helsinkiläisten tekemiä aloitteita kaupungin toimintaan kuuluvissa asioissa. Aloitteet tehdään vaikuttamisjärjestelmä Ruudin verkkosivuilla, meilitse tai muutoin kirjallisesti toimittamalla se Helsingin kaupungin kirjaamoon. Aloitteet ohjataan käsiteltäväksi toimialoille ja niihin vastaavat apulaispormestarit tai pormestari.

Aloitteen vireille tulossa ja täydentämisessä sen käsittelyn aikana sovelletaan hallintolain menettelysäännöksiä. Kaksi kertaa vuodessa kaupunginhallitus esittää nuorten aloitteet, niiden myötä tehdyt toimenpiteet sekä niitä koskevat nuorisoneuvoston lausunnot valtuustolle. Kun valtuustossa käsitellään nuorten aloitteita, kolmella nuorisoneuvoston jäsenellä on läsnäolo- ja puheoikeus kokouksessa.  Kuluvan valtuustokauden aikana nuorten aloitteita on tehty noin 150.

Nuorten aloitejärjestelmään on kohdistunut kehittämispaineita niin nuorilta itseltään, viranhaltijoilta kuin poliittisilta päättäjiltä. Parantamisen varaa löytyy aloitteiden käsittelytavoissa, vuorovaikutuksen tasossa, käsittelyprosessin läpinäkyvyydessä, aloitenettisivun toiminnassa ja aloitejärjestelmän tunnettuudessa.

Nyt nuorten aloitejärjestelmän kehittäminen on käynnistetty kulttuurin ja vapaa- ajan toimialan ratkaisutoimistolla. Lisää tietoa luvassa siis tästäkin asiasta toivon mukaan jo kevään aikana!
Nuorisoneuvosto: suunnitelmissa mm. kysely nuorten voinnista koronan keskellä

Helsingin nuorisoneuvoston työ keskittyy tänä vuonna neljän ison teeman ympärille: nuorten vaikuttamismahdollisuudet, nuorten hyvinvointi, ilmastonmuutos ja ympäristö sekä tasa-arvo, kiusaaminen, monikielisyys ja -kulttuurisuus.

Nuorisoneuvosto jakaa huolen nuorten voinnista koronan keskellä ja neuvoston edustajat nostivatkin esiin mm. monille nuorille tärkeiden opiskelijahuollon palveluiden saamisen vaikeuden tällä hetkellä. Nuorisoneuvostolla on suunnitelmissa kyselyn toteuttaminen nuorten voinnista koronakriisissä ja sen jäljiltä. Ihailen näitä tyyppejä, jotka koulutuksensa ja kaiken muun ohella tekevät töitä nuorten aseman eteen kaupungissa.

Blog post

Liikuntapaikat ja lähiluonto mahtuvat samaan kaupunkiin

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan 2.3. kokouksessa listalla oli mm. esitys alueen varaamisesta Myllypuron jääurheilukeskus Oy:lle monitoimiliikuntakeskuksen suunnittelua varten.
Sinänsä tarpeellinen jääurheilukeskus tulisi esitetyllä paikalla toteutuessaan lohkaisemaan ison osan Matokallion kauniista ja alueen asukkaille tärkeästä metsä- ja kallioalueesta. Olemme meidän kolmihenkisen Vihreän lautakuntaryhmän kesken sitä mieltä, että hallille olisi hyvä löytää parempi sijainti.
Asia jäi kahdeksi viikoksi pöydälle. Toivommekin, että siihen löytyy ratkaisu, jonka avulla luistelijat saavat tärkeän harjoittelu- ja kilpailupaikan, mutta metsää ei tarvitse kaataa ja kalliota louhia. Hanke on vasta alkumetreillä, joten vaihtoehtoja on vielä mahdollista kartoittaa. Liikuntapaikat ja lähiluonto mahtuvat samaan kaupunkiin.
Blog post

Kulttuuriala ei elä arvostuksella

Hyvää Kalevalan ja suomalaisen kulttuurin päivää! Tänään liputamme sille kaikelle hyvälle, mitä kulttuuri meille tuo. Arvostuksen rinnalla haluamme puolisoni ja Vihreän lautakunta- ja valtuustoryhmäkollegani Jussi Chydeniuksen kanssa nostaa esiin sitä, että kulttuuri on monille työ. Toimeentulo, josta on kuluneen vuoden aikana tullut mahdottomuus.

Kulttuuriala on kärsinyt koronasta valtavasti. Kokoontumisrajoitusten myötä tuhansilta kulttuurin, taiteen ja tapahtumien tekijöiltä on lähtenyt mahdollisuus harjoittaa ammattiaan ja tulla työllään toimeen. Jo vuoden jatkunut tilanne on meillekin kotona tuttu – toiselta katosi työt ja lisäksi olemme kummatkin Helsingin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäseninä olleet tiiviisti asian äärellä kaupungin osalta. 

Jotta kulttuurista päästään nauttimaan jatkossakin ja alalla työskentelevät saavat toimeentulonsa takaisin, kulttuurille tarvitaan lisää tukea sekä selkeä suunnitelma siitä, missä vaiheessa ja miten rajoituksia puretaan. Sanoista on siirryttävä tekoihin. 

On hienoa, että kulttuuria arvostetaan Suomessa. Pelkillä kiitoksilla ei kuitenkaan kukaan elä, joten tässä muutama ehdotus alan ahdingon helpottamiseksi:

  • Kulttuurin ammattilaiset tarvitsevat lisää tukea. Lisätalousarvion 15 miljoonan euron potti freelancereille on askel oikeaan suuntaan, mutta ei läheskään riittävä toimenpide tässä katastrofissa.
  • Luovien alojen keskeinen merkitys Suomen kansantaloudelle on tunnustettava ja ne on nostettava elinkeinopolitiikan yhdeksi kehittämisalueeksi.
  • Itsensätyöllistäjien ja freelancereiden sosiaalturva on saatettava ajan tasalle tasavertaiseksi palkkatyön kanssa.

Myös kuntien tukea tarvitaan jatkossakin. Tämän vuoksi jätämme tulevan viikon valtuustossa talousarvioaloitteen miljoonan euron lisämäärärahasta helsinkiläisten kulttuuri- ja taidealan toimijoiden tukemiseksi koronakriisissä ja sen jälkeisessä toiminnan jälleenrakentamisessa. 

Blog post

Tuetaan nuoria koronan keskellä

Pohdin tänään aamusta saakka, mitä kirjoittaa koronatilanteesta ja uusista rajoituksista. Lopulta keskeisin ajatus tiivistyi tähän: jokaisen lapsen ja nuoren pitää saada tukea ja tulla nähdyksi niin tulevien sulkuviikkojen aikana kuin niiden jälkeen.

Yläkoululaiset siirtyvät etäopetukseen, toisen asteen opiskelijat jatkavat sittenkin etänä. Samalla yli 12-vuotiaiden ryhmäharrastukset menevät taas kiinni. Kolmen viikon sulku on monelle lapselle ja nuorelle todella vaikea paikka.

Jokainen meistä voi omalla toiminnallaan vaikuttaa siihen, ettei kukaan jää yksin. Miten menee? Jaksatko? Voinko auttaa? Tämän lisäksi esimerkiksi nuorten mielenterveyspalveluihin sekä etsivään ja liikkuvaan nuorisotyöhön on panostettava nopeasti lisää.

Tässä pari auttavaa tahoa tilanteisiin, joissa läheltä ei vaikkapa löydy aikuista, jolle tuntuisi hyvältä puhua:

Mieli ry:n Sekasin-chatti:
Luckans Ärligt talat -chatten:
Pelastakaa Lasten Netari-verkkonuta:
SOS-Lapsikylän Apuu-chat alakouluikäisille:
Stadin etsivä nuorisotyö:
Paljon voimaa, ollaan toistemme tukena!
Blog post

Kuullaan lapsia ja nuoria päätöksenteossa

Tänään julkaistu Vihreiden lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma on mahtavan kattava paketti toimenpiteitä lasten ja nuorten oikeuksien toteutumiseksi.
Yksi ohjelman osa-alueista käsittelee lasten ja nuorten oikeutta osallistua ja vaikuttaa. Lapset ja nuoret ovat yhteiskunnan jäseniä, joilla on oikeus tulla kuulluiksi heitä itseään koskevien kysymysten lisäksi myös muissa yhteiskunnallisissa asioissa.
On tosi tärkeää huomioida, että lapsia ja nuoria koskettavat monet muutkin kuin vain lapsiin ja nuoriin suoraan liittyvät asiat. Oikeuden tulla kuulluksi onkin ulotuttava nuorisolain edellyttämää minimiä laajemmalle: myös sellaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten elämään, mutta joita ei perinteisesti mielletä lapsi- tai nuorisopoliittisiksi teemoiksi. Yksi ajankohtainen esimerkki tästä on ilmastonmuutoksen torjuminen kunnissa.
Muodollisen kuulemisen lisäksi pitää aina varmistaa, että lasten ja nuoren näkökulmia todella kuunnellaan ja että ne otetaan vakavasti. Osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien on oltava aitoja ja merkityksellisiä. Tämän eteen Helsingissäkin voidaan tehdä paljon nykyistä enemmän.
Tässä vielä ohjelman listaus tavoitteista lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi:
  • Lisätään päiväkotien ja koulujen demokratiakasvatusta ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen opetusta sekä varmistetaan oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnan resurssit.
  • Haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten kuten vammaisten, vieraskielisten ja sijaishuollossa tai laitoksissa asuvien oikeus tulla kuulluksi on turvattava.
  • Kannustetaan kuntia sitoutumaan lapsiystävällisen kunnan periaatteisiin.
  • Kaikissa kunnissa tulee olla nuorisovaltuusto ja lapsiparlamentti. Sen lisäksi velvoitetta nuorten ja lasten kuulemiseen päätöksenteossa tulee vahvistaa jokaisessa kunnassa. Kuntien strategioihin on kirjattava, miten tämä käytännössä toteutetaan. Kunnissa tulee olla nuorten osallisuudesta vastaava työntekijä, jonka tehtävänä on luoda prosessit, joilla lapsia ja nuoria kuullaan mahdollisimman laajasti kaikissa päätöksenteon vaiheissa.
  • Luodaan pysyvät toimintatavat lasten ja nuorten osallistamiseen lainsäädännön valmistelutyössä ja eduskunnan valiokuntatyöskentelyssä. Otetaan suunnittelussa huomioon lasten ikä, eettiset näkökulmat ja yhteistyötahot, kuten oppilaitokset ja kansalaisjärjestöt. Varmistetaan osallisuustyölle pysyvät ja riittävät resurssit.
  • Kehitetään osallistuvaa budjetointia osana kuntien lakisääteistä talousarviota. Viedään osallistuvan budjetoinnin periaate kouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Tuetaan kuntia siinä, että osallistuvan budjetoinnin kokeilut muuttuvat pysyviksi. Tuodaan osallistuvan budjetoinnin periaate myös valtion talousarvion suunnitteluun.
  • Lasketaan äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ikäraja kaikissa vaaleissa sekä kansalaisaloitteen ikäraja 16 vuoteen.
  • Nuorten edustajilla tulee olla läsnäolo- ja puheoikeus kuntien luottamuselimissä, erityisesti lautakunnissa, kunnanvaltuustoissa ja -hallituksissa.
  • Sijoitetaan äänestyspaikat nuorille keskeisiin paikkoihin nuoria kuullen. Jokaisessa korkeakoulussa tulee olla ennakkoäänestyspiste. Myös toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin pitää sijoittaa äänestyspaikkoja.
  • Otetaan käyttöön mittaristo, jonka avulla osallisuuden edistämistä seurataan ja arvioidaan.
  • Lisätään nuorten sähköisiä vaikuttamismahdollisuuksia. Otetaan käyttöön sähköinen keskustelualoite, jolla nuoret voivat ehdottaa eduskunnan käsittelyyn tuotavia keskustelun aiheita.
  • Opiskelijakuntien ja ylioppiskuntien tulee sitoutua syrjimättömyyteen kuten rasisminvastaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon. Järjestöjen tulee varmistaa turvallinen ilmapiiri ja esteettömät tilat toiminnalle.
  • Turvataan nuorisojärjestöjen toimintaedellytykset nuorten äänen esiintuojina.
Koko ohjelman löydät täältä:
Blog post

Vastaukset nuorten vaalikoneeseen

Nuorten vaalikone on avattu! Nuorten osallisuus, hyvinvointi ja yhdenvertaisuus ovat mulle keskeisiä tavoitteita politiikassa. Tällä kaudella olen mm. tehnyt aloitteen moniammatillisesta etsivästä nuorisotyöstä. Nuorisojaoston puheenjohtajana olen pyörinyt kaiken kaikkiaan tiiviisti nuorisopalveluiden asioiden parissa. 

Miten taataan paras mahdollinen Helsinki nuorille? Kuunnellaan nuoria ja vahvistetaan heidän mahdollisuuksiaan osallistua päätöksentekoon, sillä heillä itsellään on tärkein tieto siitä, mitä tarvitaan. Me aikuiset voidaan sitten edesauttaa näiden asioiden toteutumista. Kuunnellaan myös nuorisotyön ammattilaisia, nuorisojärjestöjä ja nuorten läheisiä – heilläkin on hyvä näkymä siihen, mitä kaupungissa voidaan nuorten eteen tehdä.

Nuorten vaalikoneen kysymyspatteristo on erinomainen kattaus nuorten elämään vaikuttavia ajankohtaisia ja tärkeitä asioita. Omat vastaukseni löydät täältä: https://www.alli.fi/tapahtumat/nuorten-vaalikone#/ehdokkaat/CANDIDATE_cky7DvZ7kQ1aHnF5V5qzro?lng=fi

Blog post

Palveluita monimuotoisille perheille

Hyviä uutisia! Syksyllä tekemäni aloite uusperheiden paremmasta huomioimisesta Helsingin lapsiperheille suunnatuissa palveluissa on käsitelty tänään valtuustossa.

Helsingin Perheentuki- ja Naistalo -sivustoja täydennetään uusperheiden tarpeet huomioon ottaviksi. Eli jatkossa mm. uusperheiden mahdollisuus osallistua perhevalmennukseen pitäisi olla selkeästi esillä. Lisäksi neuvolan asiakaskyselyssä kerätään tietoa siitä, onko perheiden erilaisiin tilanteisiin ja perhemuotoon liittyvät kysymykset huomioitu riittävästi tuessa ja palveluihin ohjauksessa.

Perheiden monimuotoisuuden huomioiminen on tärkeää! Esittämääni selvitystä ja valmennuspilottia ei vielä saatu, mutta tässä otetaan kuitenkin pari askelta oikeaan suuntaan.