Blog post

Kuullaan lapsia ja nuoria päätöksenteossa

Tänään julkaistu Vihreiden lapsi- ja nuorisopoliittinen ohjelma on mahtavan kattava paketti toimenpiteitä lasten ja nuorten oikeuksien toteutumiseksi.
Yksi ohjelman osa-alueista käsittelee lasten ja nuorten oikeutta osallistua ja vaikuttaa. Lapset ja nuoret ovat yhteiskunnan jäseniä, joilla on oikeus tulla kuulluiksi heitä itseään koskevien kysymysten lisäksi myös muissa yhteiskunnallisissa asioissa.
On tosi tärkeää huomioida, että lapsia ja nuoria koskettavat monet muutkin kuin vain lapsiin ja nuoriin suoraan liittyvät asiat. Oikeuden tulla kuulluksi onkin ulotuttava nuorisolain edellyttämää minimiä laajemmalle: myös sellaisiin yhteiskunnallisiin kysymyksiin, jotka vaikuttavat lasten ja nuorten elämään, mutta joita ei perinteisesti mielletä lapsi- tai nuorisopoliittisiksi teemoiksi. Yksi ajankohtainen esimerkki tästä on ilmastonmuutoksen torjuminen kunnissa.
Muodollisen kuulemisen lisäksi pitää aina varmistaa, että lasten ja nuoren näkökulmia todella kuunnellaan ja että ne otetaan vakavasti. Osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuuksien on oltava aitoja ja merkityksellisiä. Tämän eteen Helsingissäkin voidaan tehdä paljon nykyistä enemmän.
Tässä vielä ohjelman listaus tavoitteista lasten ja nuorten osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien lisäämiseksi:
  • Lisätään päiväkotien ja koulujen demokratiakasvatusta ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen opetusta sekä varmistetaan oppilas- ja opiskelijakuntatoiminnan resurssit.
  • Haavoittuvassa asemassa olevien lasten ja nuorten kuten vammaisten, vieraskielisten ja sijaishuollossa tai laitoksissa asuvien oikeus tulla kuulluksi on turvattava.
  • Kannustetaan kuntia sitoutumaan lapsiystävällisen kunnan periaatteisiin.
  • Kaikissa kunnissa tulee olla nuorisovaltuusto ja lapsiparlamentti. Sen lisäksi velvoitetta nuorten ja lasten kuulemiseen päätöksenteossa tulee vahvistaa jokaisessa kunnassa. Kuntien strategioihin on kirjattava, miten tämä käytännössä toteutetaan. Kunnissa tulee olla nuorten osallisuudesta vastaava työntekijä, jonka tehtävänä on luoda prosessit, joilla lapsia ja nuoria kuullaan mahdollisimman laajasti kaikissa päätöksenteon vaiheissa.
  • Luodaan pysyvät toimintatavat lasten ja nuorten osallistamiseen lainsäädännön valmistelutyössä ja eduskunnan valiokuntatyöskentelyssä. Otetaan suunnittelussa huomioon lasten ikä, eettiset näkökulmat ja yhteistyötahot, kuten oppilaitokset ja kansalaisjärjestöt. Varmistetaan osallisuustyölle pysyvät ja riittävät resurssit.
  • Kehitetään osallistuvaa budjetointia osana kuntien lakisääteistä talousarviota. Viedään osallistuvan budjetoinnin periaate kouluihin ja muihin oppilaitoksiin. Tuetaan kuntia siinä, että osallistuvan budjetoinnin kokeilut muuttuvat pysyviksi. Tuodaan osallistuvan budjetoinnin periaate myös valtion talousarvion suunnitteluun.
  • Lasketaan äänioikeuden ja vaalikelpoisuuden ikäraja kaikissa vaaleissa sekä kansalaisaloitteen ikäraja 16 vuoteen.
  • Nuorten edustajilla tulee olla läsnäolo- ja puheoikeus kuntien luottamuselimissä, erityisesti lautakunnissa, kunnanvaltuustoissa ja -hallituksissa.
  • Sijoitetaan äänestyspaikat nuorille keskeisiin paikkoihin nuoria kuullen. Jokaisessa korkeakoulussa tulee olla ennakkoäänestyspiste. Myös toisen asteen ammatillisiin oppilaitoksiin ja lukioihin pitää sijoittaa äänestyspaikkoja.
  • Otetaan käyttöön mittaristo, jonka avulla osallisuuden edistämistä seurataan ja arvioidaan.
  • Lisätään nuorten sähköisiä vaikuttamismahdollisuuksia. Otetaan käyttöön sähköinen keskustelualoite, jolla nuoret voivat ehdottaa eduskunnan käsittelyyn tuotavia keskustelun aiheita.
  • Opiskelijakuntien ja ylioppiskuntien tulee sitoutua syrjimättömyyteen kuten rasisminvastaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon. Järjestöjen tulee varmistaa turvallinen ilmapiiri ja esteettömät tilat toiminnalle.
  • Turvataan nuorisojärjestöjen toimintaedellytykset nuorten äänen esiintuojina.
Koko ohjelman löydät täältä: